Että sellasta. Kuulin tuon otsikon lauseet ensimmäisen kerran Los Angelesin Tatuointitarinoissa joskus kesäkuun lopulla ja ehkä rakastuin siihen. Jos päätys miullekii tatuoinniks?!
Tai sit ei. Sen näkee sitte.
Niin. Ajatustyö ei oikein etene vielä tuon lopputyön suhteen, tai miten sen nyt ottaa. Oon keskustellu aiheesta vaihtelevasti koko kesän miun työkaverin Jennin kanssa. Nyt en ole ihan varma onko se hyvä vai huono asia, koska Jennillä (kenen ei tarvitse tehdä lopputyötä), on miljoonasti enemmän ideoita kun miulla. Reilua, eikös?
Mielessä pyörii ne linnut, lähinnä korpit ja kyyhkyset, ja kaikenlainen muu lentävä. Vapaudesta miulle oikeesti tulee mieleen koko ajan vaan lentäminen?
Mietin että mitä vapaudesta tulee miulle mieleen, ja keksin mukamas hirveen hienoja ajatuksia, mutta kun Jenni kysyi että mitä ne ajatukset oli, niin en enää muistanu niitä. Eli hienoja ajatuksia kerrassaan.
Jos jatketaan tätä lentämistä, ehkä ne ajatukset asettuu aikanaan?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti