Aika kultaa muistot

Voi niin todella! Tai sitten ei. Tässä lomaa viettäessä on ollut niitä päiviä, jolloin vain tulee maattua ja tuijotettua seinää ja mietittyä. Tällä nimenomaisella lomalla olen miettinyt noita vanhoja juttuja, sitä miten elämä eroaa entisestä ja mitä kaikkea noloa ja ihanaa ja kamalaa on tapahtunut joskus vuonna taistelunakki.
Mieleen ponnahteli luokkaretket ja ala- sekä yläasteen toheloinnit ja sanomiset ja voi ei.

Mutta sitten kun on nyt tässä tullut kelailtua tuo kauaisempia menneisyys, niin olen siirtynyt pohtimaan sitä ah niin ihanaa onnen aikaa eli viimeistä puoltatoista vuotta. 17 vuotta kulunut, ja kaikesta mitä muistan, niin kouluajan puolesta parasta ja pahinta aikaa on ollu lukio.

Taikkari vaan on.

Siirryin myös pään sisäisistä pohdinnoista tietokoneen sisäisiin valokuviin.
VOI HITSIN VITSIT!

Tuon miun rakkaan idiootin kanssa ollaan varmaan hölmöilty parhaat hetket tästä syksystä, oi tiiä! Okei siis tapeltii myö (eli mie alotin...) yhessä välissä mut sit se meni ohi! :)

Niin, tämän merkinnän kuvamateriaalit sisältää semmosia juttuja kun
1. J unohti miulle tommosen pehmolelunsa ja sit myö T:n kanssa vähän leikittiin sen kanssa eli kuvattiin sitä ympäri kaupunkia. Omistettiin facebookkiin jopa kansio sille. ♥

2. Tehtiin T:n kanssa miun synttäreiden kunniaks kakku, hattivatin mallinen. Siitä tuli söpö ja se oli hyvää, ja loppujen lopuksi P:n avustuksella sitä syödessä siitä tuliki meidän rakastama pulla-maija. Eikä siitä sen enempää. ♥

3. Käytiin pitsalla. Eikä siitä sitten enempää! :D

Oi voi voi. Ja siinähän oli vain murto-osa siitä hölmöilystä mitä tänä syksynä tapahtui. Ja ensi kevät? Voi ihanaa♥ Sääli vain että lukio aika kestää miun kohdalla luultavasti (osittain toivottavasti) sen kolme vuotta, eli porukka hajaantuu. Tulee niin iso ikävä.

Mut ei sitä mietitä vielä! Viikko viel lomaa ja sit takas noiden mussukoiden pariin kevääks! ♥

Love ya!