Tänään oli comenius-partyt, oli tosi kivaa! En oo tanssinu ikuisuuksii! Ihan mielettömän ihanaa ja vapauttavaa vaan sheikkailla siellä. TYKSIN!
Mut aloin täs äske jälleen kerran miettimään monienkii juhlimis tapoja. Tanssii lauluu pelei leikkei mitä nyt sattuu ja JUOMISTA. Ei oo partyt eikä mitkään jos ei oo jotain miestä vahvempaa mukana.
Mie en ain ymmärrä. Ite on tullu nähtyy vähän liiankii hyvin miten alkoholi vaikuttaa ihmisee (etenkii tupakan kanssa<3) niin en vaan oikeesti ymmärrä. Onhan se kivaa. Kai. Mut vaik en oo mitään himo-party ihminen niin tykkään käydä tanssimas joskus, se on kivaa. En mie vaan melkeen ikinä siihen mitään vettä vahvempaa tarvii tunnelman kohottamiseks.
Voin nyt tässä myöntää etten koskaan ole ollut kunnon kännissä. Enkä polttanu, enkä polta. Enkä tunne tarpeelliseks. Onha sekii kai semmonen asia mikä PITÄIS kokea, mut toisaalta, miks? Onko tässä missään loppujen lopuks sit kuitenkaa järkeä.
Pohdin vahvasti täysi päiväiseksi absolutistiksi ryhtymistä. Mutta luultavasti pysyn tässä osa-aikaisessa. Tyylin "voin mie ottaa jos sie tarjoot." ja sitäkin tiettyyn rajaan asti.
Kuulen (HUHHUH) mielessäni miten jotkut miun kavereista saattas nauraa tälle. Sitä mie en kans ymmärrä. Jos mie haluun pitää elämäntapani suhteellisen viinattomina niin eipä se heille oikeestaan kuulu. Suosittelisin kyl joillekii vanhemmille tuttaville kokoilee. Helpottus elämä kummasti mut eihän tuo elämäs vissii muuta viihdettä oo.
Mietin myös äsken että tuntuu, että aikuistun liian nopeesti. Oon jotekii päässy livistää jo osittain siitä pentu ja teini vaiheesta. Sääli toisaalta. Tää on tosi rasittavaa tää aikuisen elämä.
Eiks välillä ees sais vaan olla lapsi?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti